Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa viestintätoimisto Harkonsalo & Vesan viestinnän asiantuntija Mikko Sillanpää kertoo aloittavan yrityksen markkinointiviestinnästä. Hän tarjoaa vinkkejä, miten jokainen yrittäjä saa markkinointiviestintänsä peruspilarit kohdalleen lähtien aina yrityksen nimen valinnasta sisällön luomiseen ja sen näkyvyyden kasvattamiseen.

Kolmannessa ja samalla viimeisessä osassa käymme lyhyesti läpi yrittäjän neljä tärkeintä sosiaalisen median kanavaa, miksi niissä on oltava läsnä ja mitä niiden käyttämisessä tulee ottaa huomioon. Vielä viimeisenä neuvona Sillanpää kertoo, miten luovia tukalassa tilanteessa kriisiviestinnän avulla.

[Tutustu PublBoxiin, tehokkaaseen sosiaalisen median hallintatyökaluun.]

Sosiaalisen median neljä suurta

Mene sinne, missä yleisösi on: sosiaaliseen mediaan.

Ihmiset viettävät sosiaalisessa mediassa huomattavan osan ajastaan, joten siellä yritykselläsi on parhaat mahdollisuudet maksimoida näkyvyytensä. Pois ei voi jäädä. Tällä hetkellä neljä tärkeintä sosiaalisen median kanavaa alasta riippumatta ovat:

  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn
  • Instagram

Kaikki neljä ovat hyvin eri tyyppisiä, eikä kaikissa ole pakko olla aktiivinen. Aluksi kannattaa tuottaa sisältöä, joka toimii kaikissa eri kanavissa – tarkempaa analytiikkaan perustuvaa optimointia tehdään sitten myöhemmin, kun analysoitavaa dataa on riittävän pitkältä aikaväliltä.

On hyvä hahmottaa, millä valuutalla kullakin kanavilla pelataan näkyvyyden saamiseksi: tykkäyksillä, kommenteilla vai postausten jakamisella.

Algoritmi nostaa esille erityisesti aktiivista sisältöä, joten pyri herättämään keskustelua ja vastaa aina kommentteihin. Esitä yleisölle kysymyksiä ja kutsu heidät reagoimaan. Sillanpää neuvoo, että monta sudenkuoppaa välttää jo sillä, että panostaa sosiaaliseen mediaan enemmän aikaa, kuin välttämättä tuntuisi tarpeelliselta.

Yrityksen kriisiviestintä: ennakointia ja kylmähermoisuutta

Kriisiviestintä on vastaamista negatiivista huomiota herättävään tilanteeseen. Sillanpää painottaa, että kriisiviestintä alkaa jo ennen kriisiä: pitää olla suunnitelma, miten kriisitilanteissa toimitaan ja kuka saa viestiä yrityksen nimissä – oli kyse sitten lehdistötiedotteesta tai sosiaalisesta mediasta.

Otetaan esimerkiksi elintarvikeyritys ja pilaantunut erä. Pahinta on teeskennellä, ettei mitään ole tapahtunut ja toivoa, että ongelma katoaa itsestään – ei se katoa. Tämä on kuin menisi vaatekomeroon pakoon tulipaloa. Mitä nopeammin tilanteeseen reagoidaan, sitä paremmin yritys pystyy itse hallitsemaan viestintää ja nopeasti leviävää keskustelua. Sosiaalinen media on tällaiseen viestintään erityisen tehokas työkalu.

Rauhallisuus, empaattisuus ja johtajuuden osoittaminen vakuuttavat yleisön – vaikka ratkaisua ei vielä olisi, on hyvä hallita tilannetta esimerkiksi kertomalla, että ”tutkimme asiaa ja kerromme tunnin päästä lisää”.

Tilanteesta kannattaa kertoa niin avoimesti kuin vain mahdollista. Näin annat kuvan siitä, että tilanne on hallinnassa. Kriisin jälkeen kerro, mitä aiotte tehdä tulevaisuudessa taataksenne, ettei tällainen tilanne toistu.

Varmista, että oma viestisi saa näkyvyyttä – se katkaisee juoruilta ja virheelliseltä informaatiolta siivet.

Lue myös edelliset osat:

osa 1: Perusasiat kuntoon

osa 2: Panosta hyödylliseen sisältöön ja laajaan näkyvyyteen

Apua ohjelmistojen valintaan, hankintaan ja käyttöönottoon

Autamme sinua valitsemaan ja ottamaan käyttöön yrityksellenne sopivimmat ohjelmistot